Tiistai 22.11 - Henkilöstövoimavarojen johtaminen

Luennolla heräsi monenlaisia ajatuksia. Erityisesti päällimmäisenä jäi mieleen luottamus johtajan ja alaisen välillä - se ei olekaan niin yksinkertainen asia. Luottamus ei välttämättä synny niin helposti kuin voidaan kuvitella, sen voi rikkoa todella helposti ja kuinka paljon se vaikuttaakaan työyhteisössä. Esimiehen ja alaisen välinen luottamus on melkeinpä koko perusta toimivalle yhteistyölle ja onnistumiselle, ja jos sitä ei ole tai se on puutteellista, homma todennäköisesti kärsii.
Monimuotoisuuden johtamisessa mietin, että mikä on tasa-arvoa ja mikä on vain positiivista syrjintää. Kuinka paljon esimerkiksi työtehtäviin henkilön valitsemisessa hakijan sukupuoli vaikutta tai hänen hengellisyys? Edellä mainittujen ei mielestäni pitäisi vaikuttaa yhtään, tai ne eivät ainakaan saisivat vaikuttaa. Kuitenkin ne saattavat vaikuttaa paljonkin valitsemiseen, vaikka emme sitä haluaisi – kuin myöskään työtehtäviin hakevan kieli tai seksuaalinen suuntautuminen.
Mielestäni johtaja on juuri se suunnannäyttäjä ja keulakuva, jota alaisten on helppo seurata. Hänellä on iso merkitys strategian luojana ja hän vie yritystä määrätietoisesti kohti tavoitteita. Hyvä johtaja saa paljon aikaiseksi – ja päinvastoin. Pitkällä aikavälillä johtajan merkitys korostuu – mielestäni tämä johtuu siitä, että johtajaan on todennäköisesti kerennyt syntyä luottamus ja työntekijät ovat nähneet, miten hän toimii. Menestys ei ole kuitenkaan pelkän johtajan asioita, vaan se on joukkuetyötä.
Puhuttaessa miesten ja naisten samapalkkaisuudesta, mielestäni molemmat sukupuolenedustajat ansaitsevat saman palkan, jos he hoitavat työnsä yhtä hyvin ja tehokkaasti – eli palkka pitäisi olla sama sukupuoleen katsomatta. Jos jokin ala on hyvin fyysisesti haastavaa ja on koettu, että esimerkiksi vaan miehet pärjäävät siinä työssä paremmin, en näe syytä miksi tällä kyseisellä alalla ei voisi olla eroja palkkauksessa sukupuolten välillä.