Ke 30.11

Juha Kivelän mainio luento osuuskaupan toiminnasta herätti monenlaisia ajatuksia. Osuustoiminta on mielestäni mainio keino toimia, sillä demokraattisesti se päättää ketkä sitä johtavat ja kuinka toimitaan. Mutta jos osuustoiminta ei toimikkaan odotetulla tavalla, ja demokratia ei toimi sen sisällä, olisiko parempi että yksi vahva johtohenkilö voisi vetää sitä parempaan suuntaan?

Osuustoiminta haluaa itselleen pysyvän kuluttajakunnan, jota se haluaa palkita omasta menestyksestään, mikä on mielestäni mainio keino saada kuluttajat pysymään toiminnassa. Mielestäni on myös tärkeää, että kuluttajia aktivoidaan esim. bonuskorttien, tapahtumien ym. varjolla. Se lisää emotionaalista suhdetta osuustoiminnan ja kuluttajan välillä, mikä taas edesauttaa osuustoimintaa.

Osuustoiminnassa on myös erittäin tärkeää, että henkilökunta on tyytyväinen työhönsä, jossa PKO on mainiosti onnistunut. Mielestäni johtoportaalla täytyy olla kattava tieto oman henkilökunnan tyytyväisyydestä, ja tarkkailla sekä ottaa huomioon kaikki kritiikki, jotta henkilökunnan tehokkuus pysyy hyvänä. Henkilökunta on kuitenkin se voimavara, joka toimii kuluttajakunnan kanssa erilaisissa tehtävissä.

Juha Kivelä mainitsi luennolla myös kuinka tärkeää on, että osuustoiminta on erittäin kilpailullista. Täytyy ottaa tehot irti toiminnasta, ja suunnitella aina eteenpäin kuinka asiat hoidetaan. Tulokset täytyy tilastoida ja verrata niitä kilpaileviin yrityksiin, ja katsoa kuinka pärjää muiden kanssa. Mielestäni tämä on elintärkeää jokaiselle yritykselle, sillä tulevaisuutta ei voi ennustaa, joten ei kannata jäädä paikalleen, vaan täytyy tähdätä aina korkeammalle.

Mielestäni on erittäin hyvä, että Suomessa on näinkin suuri osuuskunnan toiminta, sillä sen tavoittelema jäsenhyöty auttaa sen käyttäjiä monella tapaa. Mielestäni kuitenkin suuri osuuskunta voi helposti myös ongelmia, sillä osuuskunnalla on periaatteita, mutta samalla sen pitäisi havitella maksimaalisia voittoja. Tässä asiassa voi helposti syntyä ristiriitatilanteita, jonka takia on tärkeää että osuuskunnan toimintaa myös valvotaan säännöllisesti ja vältytään korruptiolta.

Osuustoiminnalla on tietyt arvot joita se noudattaa, mikä on mielestäni tärkeää, mutta niiden noudattaminen tarkoittaa myös oikeanlaista johtamista. Niitten arvojen mukaan, joita osuustoiminnalla on, täytyy johtajien myös miettiä, että kuinka tällaista päämäärää kohti lähdetään jatkamaan. Arvot täytyy tuoda näkyville käytännön tekemisiin ja neuvotteluille, joissa päätetään asioista. Mielestäni se, että PKO haluaa, että heillä täytyy olla halvin ostoskori kaikista Suomen kaupoista, ajaa hyvää arvoa eteenpäin, sekä kilpailullisuttaa myös muita firmoja, mikä on aina hyvä asia.

Ketjutoiminta on mielestäni mainio idea saada tietoa kulkemaan samanlaisten yritysten välillä toiselta toiselle. Kaikkien ei tarvitse käydä samoja ongelmia läpi, vaan kun ongelmia tapahtuu jossain yrityksessä, voidaan tieto välittää toiselle. Tätä kautta myös kehittyy tuttuja brändejä, koska tuotevalikoima pysyy samanlaisena, ja tutut tuotteet vetävät kuluttajia puoleensa.

On elintärkeää, että kukin firma onnistuessaan rupeaa investoimaan, ja se pätee myös osuustoimintaan. Investoinnit jatkavat firman toimintaa aina eteenpäin, ja nostaa sen tuottoa pitemmällä aikavälillä. Rahaa ei pidä jäädä säästämään, vaan se tulee käyttää osuustoiminnan hyväksi. Se on hyväksi kuluttajakunnalle, kuten myös osuustoiminnalle.