25.10.2016 - Johdanto, sensemaking ja yksilöiden johtaminen.
Ensimmäisellä luennolla ryhmässämme heräsi monenlaisia mielipiteitä ja ajatuksia. Näistä pääsimme keskustelemaan jo luennolla vierustovereiden kanssa, esimerkiksi miksi opiskella johtamista ja tarvitaanko johtamista. Huomasimme, kuinka paljon psykologia ja sen erilaiset termit sekä tutkimukset liittyvät johtamiseen ja luonnollisesti samalla myös sen opiskeluun. Oivalsimme ja ymmärsimme, että johtaminen kaikessa monipuolisuudessaan on paljon laajempi ja monimutkaisempi käsite, kuin aluksi oletimme. Mielestämme johtamisen opiskelu on tarpeellista tulevaisuuden työpaikkojamme ja mahdollisia esimiestehtäviämme varten. Tietyllä tapaa kuvittelimme, että kurssi pohjautuu enemmänkin ihmisten johtamiseen käytännössä, mutta kurssilla käydäänkin läpi paljon muutakin, kuten erilaisia ajatusmalleja ja teorioita.
Sensemakingin tavoitteena ja tarkoituksena on omien näkemysten ja ideoiden selittäminen ja tietyllä tapaa "myyminen" muille ihmisille. Esimerkiksi johtamiseen liittyen erilaisten yritysten tai ryhmien johtajat pyrkivät saamaan koko tiiminsä tai porukkansa ajattelemaan samalla tavalla, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä.
Yksilöiden johtamiseen on mielestämme vaikea suhtautua minkään kaavan pohjalta, koska jokainen ihminen on erilainen ja tarvitsee vähän erilaista kohtelua. Tämän avulla paras mahdollinen potentiaali saadaan irti ihmisestä, mikä on yksilöiden johtamisessa mielestämme tärkeintä. Yksilön täyttä potentiaalia on kuitenkin todella vaikea saada irti sillä, ihmisen erilaisia käyttäytymismalleja on melkein mahdotonta seurata. Jotta yksilön täysi potentiaali saataisiin irti, tarvitaan mielestämme monien vuosien ihmissuhde työnantajan ja työntekijän välillä, tai sitten täysi itsetuntemus työntekijältä, joka tietää kuinka hänestä saadaan kaikki irti.
27.10.2016 - Ryhmien ja tiimien johtaminen, tiimikonflikti
Luennolla ja sen jälkeen pohdimme, että ryhmän ja tiimin ero on seuraava. Tiimi on mielestämme pienempi ja yhtenäisempi kokonaisuus, johon kaikilla tiimin jäsenillä on enemmän mahdollisuutta vaikuttaa. Ryhmä on taas isompi joukko ihmisiä, jotka eivät välttämättä edes juuri tunne toisiaan, ja heitä johtaa yksi tietty henkilö. Tiimissä kaikki ovat lähes samassa asemassa, kun taas ryhmässä on tietty ero johtajan ja muun porukan välillä.
Erilaisten tiimien tai ryhmien johtaminen vaihtelee erittäin paljon, sillä ryhmien ja tiimien ikäerot, koulutukset, kyvyt ja luonteet vaikuttavat siihen. Tarvitaanko avoimeen ryhmään edes minkäänlaista johtajaa, vai onko se vain ylläpitäjä?
Tiimikonflikteja syntyy helposti, kun hyvin luonteeltaan erilaiset ihmiset muodostavat tiimin ja päättävät asioista. Toisaalta tiimiläisten erilaisuus tuo lisää näkökulmia asioihin. Mielestämme tiimikonflikteja muodostuu eniten ryhmän kuohuntavaiheessa, kun jäsenet esittävät mielipiteitään hyvinkin kärkkäästi ja ryhmän johtajan asema ei vielä ole kovin vakiintunut. Myös norming-vaiheessa voi helposti esiintyä konflikteja, kun tiimin sääntöjä vielä laaditaan ennen tehokasta työskentelyvaihetta (performing).
- Topi, Krista ja Simo
